lauantai 19. toukokuuta 2012

Lihansyöjän Gaucho ja interaktiivinen Inamo sekä muuta Lontoon ruokaa

Vihdoin sain aikaiseksi kirjoittaa jokusen sanan muutamasta Lontoon ruokapaikastamme... hyvä, kun vielä muistan jotain, matkastahan on jo monta kuukautta.

Aloitetaan Gauchosta. Sanotaan vaikka niin, että kasvissyöjät älkööt vaivautuko : ) Siis kyseessä on argentiinalainen pihviravintola ja siellä tosiaan tarjoillaan pääasiassa lihaa. Ravintolan sisustus on mielenkiintoinen, melkoisen hämärä (tosin muistin edelliseltä kerralta vielä hämärämmäksi), seiniä ja tuoleja myöten lehmäntaljoilla verhoiltu. Tarjoilija tulee esittelemään erilaisia raakoja lihakimpaleita ja kertoo niiden ominaisuuksista, jotta sitten on (muka) helpompi valita oma annoksensa, joka on siis muokattavissa monenlaisista liha- ja lisukevaihtoehdoista. Ruoka oli jälleen kerran aivan mahtavan herkullista, kaikki meidän seurueestamme olivat samaa mieltä. Kovin edullisesti tästä kuppilasta ei selviä, mutta kerrankos sitä... se tuntui olevan meillä lentävänä lauseena reissun aikana useamminkin. 

Gauchossa oli tosiaan niin hämärää, ettei omista valokuvista tullut juuri mitään.


Naistenvessassa oli kyllä hieno seinälamppu.


Toinen esittelemisen arvoinen kokemus on Sohossa sijaitseva Inamo, aasialainen fuusioravintola, jonka menu on saanut vaikutteita mm. Japanista, Kiinasta, Thaimaasta, Koreasta jne. Ravintolassa tilaukset hoidetaan interaktiivisesti pöydän pinnassa olevan "hiiren" avulla ja projektorilla heijastettavalla systeemillä. Eli pöytää tökkimällä saapi näkyviin ruoka- ja juomalistat kuvineen päivineen ja livekuvaa keittiöstä niin halutessaan ja laskun ja taksin saa myös tilattua samalla systeemillä. Ja jos aika käy pitkäksi ruokaa odotellessa, niin pöydällä voi pelata mm. laivanupotusta vastapäätä istuvan kaverin kanssa. Ja toki ihan oikean tarjoilijankin saa tarvittaessa kutsuttua paikalle. Ja mikä meille tuotti suurinta hupia, oli se, että pöydän "moodia" saa vaihdella mielensä mukaan eli erilaisia kuvio- ja värimaailmoja oli vaikka minkälaisia.

Tarjoilija suositteli tilaamaan pari alkupalaa per nuppi, koska annokset eivät olleet suuria... muka, kyllä itselleni ainakin olisi riittänyt yksikin. Me toimittiin siten, että kaikki valittiin yhtäaikaa ensin alkuruuat ja klikattiin tilaus menemään ja sitten vasta ne syötyämme valittiin ja tilattiin pääruuat jne. Kaikki toimi sujuvasti, sai ruokailla omaan tahtiin, ja ruuat tulivat melko sukkelasti.

Ruoka oli ihan ok, vaikkei nyt kuitenkaan mitään gourmet-elämystä tullutkaan koettua. Hintataso oli ainakin Gauchoon verrattuna ihan kohtuullinen: alkudrinksu, 2 alkuruokaa, pääruoka ja lasi viiniä maksoi noin 50 £ per nuppi eli mitä se nyt sitten euroissa tekee, jotain reilu 60 €. Eli voin suositella Inamoa ihan hauskana kokemuksena.

Täälläkin oli sen verran hämärää, että kuvat eivät oikein onnistuneet, mutta jokusen nyt kuitenkin tähän laitan. Tilaussysteemi näytti tältä:


 Alkuruoka-annoksen kuva listalta heijastettuna...


 ... ja samainen annos ihan oikeassa elämässä

  

Pääruoka näytti palaneelta kököltä, mutta oli runsaalla kanelikerroksella kuorrutettua kanaa. 


Ja vihdoin sain maistettua fish and chipsiä, joka ikinen kerta Lontoossa käydessäni olen onnistunut sen klassikon missaamaan. Ja nykyään vältän kalan syömistä, kun saan aina siitä vatsan kipeäksi, mutta päätin siitä huolimatta ottaa riskin ja tilata annoksen Towerin linnan lounasravintolassa. Ja se oli kyllä varsin maistuva annos, samaa sanoivat kaveritkin.


No nyt tuli nälkä.

1 kommentti:

Epis kirjoitti...

Onneks oon just syöny, muuten mullekin ois tullu nälkä.