La notte di pizzo nero...

... tai jotain sinne päin, oikeasti italiankielentaitoset saavat kuolla nauruun ihan vapaasti. Tänään Rauman pitsiviikolla vietetään Mustan pitsin yötä. Sen kunniaksi:

Tästä virkkaushommasta piti tulla jotain ihan muuta. Tuli sitten korvakorut. Ehkä joskus myöhemmin tulee se jotain muuta.

It's bling o'clock!

Juhannusaatossa ei ollut taikaa, vaan aikaa. Aikaa tehdä kello. Haha.

Ja alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna tämä on se "vähemmän bling" -versio : ) Osat ovat löytäneet tiensä yhteen eri puolilta maailmaa itse asiassa, seassa on reissuilta hankittuja helmiä niin Lontoosta kuin New Yorkistakin ja kellotaulu on tuliainen Tampereelta. Oikeastaan en edes nykyään koskaan käytä kelloa. Paitsi joskus uutta, hauskaa Mikki Hiiri (kuinka yllättävää) -kelloa. Ja ehkä nyt sitten tätä, kun on party time. 

Tapahtui vuonna 1988

Näistä olkatoppauksista olis Alexis Carringtonkin (mintun)vihreä kateudesta. Voi tsiisus, mikä linkkupolviposeeraus ja miksi mä olin puoliksi sohvan takana....

Hyvää päivää kirvesvartta!

Menin vain makutuomariksi mukaan optikolle. Kävin itteni kanssa keskustelua: "Mä en tartte uusia aurinkolaseja, mulla on ihan loistavan hienot viime vuonna ostetut. Siis en TODELLAKAAN tartte.... Ja JOS nyt sattuisin hankkimaan uudet, ni niissä pitäis olla autoiluun sopivat polarisoidut ruskeat linssit ja kapeat aisat.... Mutta en siis niitäkään välttämättä tartte... Jaa, millasiakohan niitä olis.... No, mä nyt tässä odotellessa vaan kattelen ympärilleni.... Plääh, liian sporttisia, en mä tällasia.... Mutta mitkäs noi on, kokeilenpa huvikseni.... Näähän on kivat, toooosi kivat itse asiassa.... Mutta en mä nyt tartte... Eiku mä kokeilen uudestaan... mitä mieltä muut on, ai on hyvät vai, jaa.... En tartte, mutku mä HALUUN! Okei, saat ostaa. Kiitos!"

No, oliko kapeat aisat. Ei. Entä ruskeat polarisoidut linssit. Ei. Mutta muuten hienot.

Hiljasta ku (huopa)tossutehtaalla

Aina vaan harvenee tämä blogin päivitys... huoh. Vuosikin ehti vaihtua, ehkä nyt siis voi jo esitellä joulunalusajan tuotoksia eli joululahjoiksi kutoamiani tossukoita. Näitä syntyi yhteensä 7 paria. Superhelppo ohje on peräisin jostain vanhasta Novita-lehdestä.